Siirry sisällön alkuun

Verkostosta voimaa

Jaana Merenmies ja Roosa Lindholm

Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:

  • Helsinki: Annalan huvila
  • Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
  • Seinäjoki: Kansalaiskampus
    (jatkossa Tammikampus)
  • Lapinjärvi: Perinnetalkoot

Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.

  1. Hyvinvoinnin tilan perustukset
  2. Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
  3. Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
  4. Hyvinvoinnin tila ympäristössään
  5. Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
  6. Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.

Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
 
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti  yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Hyvinvoinnin tilojen verkostoa ja sen toimintamallia on kehitetty Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa. Hyvinvoinnin tilojen kehittämisessä on paljon monialaista työtä, josta kokemusta on jo tähän mennessä kertynyt runsaasti. Tästä olisi hyötyä tahoille, jotka suunnittelevat Hyvinvoinnin tilan perustamista, ovat käynnistäneet sen tai jotka haluavat kehittää sitä edelleen. Hankkeen aikana on tunnistettu tarve foorumille, jossa näitä kokemuksia voi jakaa. Verkoston palveluita on kehitetty keräämällä kokemuksia käytännön työn kautta perustamalla uusia Hyvinvoinnin tiloja sekä haastattelemalla Hyvinvoinnin tilojen toimijoita ja niiden yhteistyökumppaneita, järjestämällä webinaareja ja perehtymällä kansainvälisiin malleihin. Kirjoittajat ovat vastanneet tiedon keräämisestä ja analysoinnista. Näiden pohjalta on syntynyt nykyinen Hyvinvoinnin tilat -verkosto.

Verkosto kehittyy yhteistyössä

Hyvinvoinnin tilat -verkosto auttaa Hyvinvoinnin tiloja kehittymään. Hyvinvoinnin tila   yhdistää kulttuuria, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, edistää työhön integrointia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hyvinvoinnin tilat ovat avoinna kaikille. Verkosto toimii kehittymisalustana, joka on kasvava, jäseniltään oppiva ja osaamista jakava yhteisö, jossa voivat olla mukana jo olemassa olevat, rakentumassa olevat tai vasta suunnitelmissa olevat Hyvinvoinnin tilat eri puolilta Suomea.

Toimiva verkosto. Verkoston jäsenten yhteistyötä edistää toisten jäsenten tunteminen. Tutustumista on Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa edistetty yhteisissä tapaamisissa ja sähköisissä alustoissa. Hyvinvoinnin tilojen omia kokemuksia ja osaamista on jaettu muille verkoston jäsenille, perehdytty eri toimijoiden kokeiluihin ja niiden tuloksiin. Oman Hyvinvoinnin tilan tarpeiden esille tuominen yhteiseen keskusteluun mahdollistaa avun saamisen verkostosta. Mitä enemmän verkoston jäsenet tuovat omia kokemuksiaan ja osaamistaan verkostoon, sitä monipuolisemmaksi verkosto kehittyy ja voi jatkossa antaa jäsenilleen takaisin. Yhteistyö edellyttää luottamusta, joka voi syntyä vain avoimuuden kautta. Verkoston ilmapiirin tulee olla sellainen, että iloja ja huolia on helppoa ja turvallista jakaa muiden jäsenten kanssa. Aito, rehellinen ja kannustavasti annettu palaute innostaa kehittymään edelleen. Roolin laajentuminen ideoiden omistajasta ideoiden yhteiskehittäjäksi edellyttää luottamusta. Yhteiskehittelyllä alkuperäiseen ideaan saadaan monipuolisesti näkemyksiä, idea jalostuu ja lopputulos on myös helpommin siirrettävissä toisiin Hyvinvoinnin tiloihin. Alkuperäisen idean kehittäjälle kuuluu kuitenkin tunnustus oivalluksesta. 

Kehittyvä verkosto. Hyvinvoinnin tilat -verkosto on hankkeen päättyessä (31.10.2020) vaiheessa, jossa sille on luotu rakenteita ja siihen on tullut mukaan uusia hankkeen ulkopuolisia jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Verkoston kehittämistä jatketaan mukana olevien toimijoiden kesken heidän tarpeisiinsa pohjautuen. Verkosto on sitä vahvempi, mitä monipuolisempi ja monialaisempi yhteistyöverkosto sillä on. Yhteistyöhön tuovat voimaa moninaiset kumppanit julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta, yksityiseltä sektorilta sekä oppilaitokset. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa paikalliselta ja alueelliselta tasolta valtakunnalliseen tuo toimintaan paljon mahdollisuuksia. Katso ajankohtainen tilanne www.hyvinvoinnintilat.fi

Kehittymisen haasteet

Jokaista kuoppaa ei kannata itse kaivaa. Ennen kuin aloittaa kuopan kaivamisen omaa Hyvinvoinnin tilaa varten, kannattaa tutustua muiden kokemuksiin. Hyvinvoinnin tilojen kehittämisessä on tehty runsaasti työtä, josta muutkin voivat hyötyä. 

Kokeilukulttuuri sietää epäonnistumisia. Kokeilukulttuurissa kokeillaan matalalla kynnyksellä ja pienillä resursseilla. Oleellista on, että epäonnistuessa resursseja on kulunut vähän ja on mahdollisuus oppia. Todelliset kokeilut ovat mahdollisia organisaatioissa, joissa on lupa epäonnistua. Mikäli lupaa ei ole, kokeillaan vain sellaisia ideoita, joiden tiedetään onnistuvan. Näin käy myös organisaatiossa, joissa kokeilukulttuuri on kirjattu toiminnan muodoksi mutta sen ydintä ei ymmärretä. Oikeassa kokeilukulttuurissa saa ja pitääkin epäonnistua joskus, mutta epäonnistumisestakin tulee oppia. Samaa virhettä ei kannata toistaa uudelleen. Onnistumisista opitaan, mikä toimii ja miksi, epäonnistumisista opitaan mikä ja miksi ei toiminut. Virheet ovat välttämättömiä kokeillessa ja uutta luodessa.

Rohkea uuden opettelu antaa paljon. Esimerkiksi jos uusien viestintäkanavien, sähköisten alustojen tai digipalveluiden haltuunotto pelottaa tai on jopa luotaantyöntävää, on riskinä, että samalla iso potentiaalinen resurssi jätetään käyttämättä. Erilaiset osaamisen tasot ja valmiudet toimia vaikuttavat uusien välineiden kokeilemiseen, mutta suurin vaikutus on asenteella ja uskalluksella. Myös taustaorganisaatiot voivat rajoittaa erilaisten palveluiden käyttöä. Esimerkiksi yhteisen digitaalisen keskustelufoorumin perustaminen on osoittautunut hankkeessa aiottua hankalammaksi. Isojen organisaatioiden vaatimukset tietosuojan tiukkuudesta ja mahdollisuudesta hallita työssä käytettäviä käyttäjäprofiileja ja tiukentunut tietosuoja-asetus asettaa vaatimuksia ulkomaisten palveluiden käytölle. 

Mitä verkosto-organisaatio voi tarjota

Hankkeen aikana tilojen kehittymisen haasteet ja niiden ratkaisut ovat kertoneet tarpeista, joiden perusteella on kehitetty verkoston tarjoamia palveluita. 

Osaamisen kasvattaminen on noussut merkittäväksi tarpeeksi, koska Hyvinvoinnin tilojen monialaisuus tuo lukuisia vaatimuksia osaamiselle. Osaamista voidaan kasvattaa monin tavoin. Oppilaitosyhteistyö on mahdollistanut verkkokurssien kehittämisen erityisesti hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Koulutuksia voi suunnitella ja toteuttaa myös muunlaiset toimijat ja verkoston jäsenet. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia voi olla myös monenlaisiin muihin sisältöihin. Yhteishankkeiden avulla voidaan kasvattaa osaamista laajemmin ja liittää siihen kehitystyötä. Verkosto auttaa vierailujen järjestämisessä muihin Hyvinvoinnin tiloihin eri puolilla Suomea sekä kansainvälisesti.

Vertaistuki mahdollistuu helpoiten verkoston kautta. Muiden samassa tilanteessa olevien tai olleiden kanssa omien kokemusten ja ideoiden jakaminen tuo jäsenille uutta voimaa ja energiaa jatkaa kehitystyötä, viedä omia ideoita eteenpäin ja oppia muiden ideoista ja kokeiluista. Tämä mahdollisuus nähdään hyvin merkittävänä verkoston tuomana hyötynä. Hyvinvoinnin tilat -verkosto tarjoaa alustan kokemusten jakamista varten ja järjestää verkostotapaamisia yhteistyössä jäsenien kanssa.

Jaettavat mallit säästävät resursseja. Verkosto auttaa jäseniään mallintamaan kehitettyjä palveluja ja toimintoja niin, että niitä voidaan kokeilla ja ottaa käyttöön myös muissa Hyvinvoinnin tiloissa. Näin säästetään aikaa ja rahaa. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, ja osaan haasteista on löydetty monipuolisia ratkaisuja.  Malleja ja hyviä käytäntöjä on esimerkiksi uuden Hyvinvoinnin tilan perustamiseen, vapaaehtoistoimintaan ja toimijoiden hyvinvointiin, toimijoiden löytämiseen ja viestintään, tapahtumaideoihin ja tapahtumien järjestämiseen, yhteistyökumppanuuksiin ja rahoituksen hankkimiseen. 

Viestinnän tuki on yksi merkittävimmistä tarpeista. Monella pienellä toimijalla on viestinnän ja markkinoinnin kanssa haasteita, sillä aikaa tai osaamista ei ole riittävästi. Kuitenkin jo pienet toimet ja vähäinenkin panostuksen lisääminen helpottaa huomattavasti, kun aika osataan käyttää oikeisiin asioihin. Yhteiset kehitettävät viestintämallit, helppokäyttöiset muokattavat pohjat viestintämateriaaleille ja yhteinen jäsenten vapaassa käytössä oleva kuvapankki lisäävät valmiuksia helposti. Koulutuksen ja tuen lisäksi verkosto lisää myös jäsentensä näkyvyyttä jakamalla tietoa omissa kanavissaan.

Arvioinnin tuki säästää aikaa ja helpottaa toiminnan merkittävyyden ymmärtämistä ja siitä viestimistä. Toiminnan kehittämisessä tarvitaan sekä palautetta mukana olijoilta että tietoa Hyvinvoinnin tilan merkityksestä kunkin omaan elämään. Tähänastisen kokemuksen perusteella tiedämme Hyvinvoinnin tilojen lisäävän mm. toiminnassa mukana olevien osallisuuden kokemusta, ystävyyssuhteiden syntymistä, inspiraatiota, työkokemusta, vapaaehtoistoimintaa, elämäniloa, uskallusta, terveyttä, osaamisen vahvistumista, uusia harrastuksia ja kohtaamisia. Kun verkostoa koordinoiva taho kokoaa ja analysoi Hyvinvoinnin tilan vaikutustietoa, säästyy yksittäiseltä Hyvinvoinnin tilalta aikaa ja myös viestintä helpottuu. Yhteiset mittarit ja työkalut helpottavat työtä.

Rahoitus on elintärkeä osa Hyvinvoinnin tilan perustamista ja kehittämistä. Siksi onkin tärkeää, että kaikki tavat rahoittaa Hyvinvoinnin tilan maksutonta toimintaa voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hankerahoituksella on hyvä aloittaa toiminta ja luoda sille perusta. Sen haasteena on kuitenkin rahoittavan tahon asettamat tavoitteet ja reunaehdot hankkeelle. Hankerahoituksen vuoksi voidaan joutua priorisoimaan asioita, joita ei muuten olisi asetettu samanlaiseen tärkeysjärjestykseen. Hankkeen toteuttaminen vaatii myös osaamista esimerkiksi raportoinnista, taloushallinnosta ja muusta rahoittajan vaatimasta byrokratiasta. Lisäksi se on väliaikaista ja pysyvälle rahoitukselle tulee löytää ratkaisut muualta. Joukkorahoitus taas lähtee toimijan omista tarpeista ja mahdollistaa samalla uusille palveluille helpon kuluttajatutkimuksen. Sen haasteena on huolellinen valmistelu, aikaisempi aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja vahva sitoutuminen koko rahoituskampanjan ajan. Parhaiten joukkorahoitus soveltuu yksittäisen, konkreettisen kohteen rahoitukseen. Verkosto tarjoaa edellä olevan osaamisen lisäksi tukea muunlaiseen ansaintalogiikkaan, mm. myytäviin  palveluihin ja tuotteisiin, lahjoitusten vastaanottoon tai yleishyödyllisen organisaation jäsenyyteen.

Verkosto linkittää jäseniä muihin toimijoihin ja auttaa löytämään uusia yhteistyötahoja omista verkostoistaan. Hyödyllisiä yhteistyökumppaneita voi löytyä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti.

Mitä verkoston jäsenet voivat tarjota toisilleen

Omaehtoinen osaamisen kasvattaminen perustuu verkoston jäsenten aktiiviseen toimintaan. Verkoston järjestämiin mahdollisuuksiin tarttuminen, omien tarpeiden esille tuominen ja oman osaamisen jakaminen verkostossa ovat edellytyksiä osaamisen kasvamiselle osana verkostoa. Omaa Hyvinvoinnin tilaa voi tarjota myös vierailukohteeksi tai vaikkapa työvaihtoon.

Kokemusten jakaminen verkoston jäsenten kesken on suuri mahdollisuus lisätä omaa hyvinvointia ja jaksamista. Keskusteluun osallistuminen yhteisissä alustoissa sekä verkostotapaamisiin osallistuminen mahdollistaa vertaistuen. Hyvinvoinnin tilojen kehittämisessä on paljon tehtäviä, joista muiden kokemukset ovat hyödyksi. Samalla kun jakaa omia kokemuksia, kiteyttää itselle toiminnan oleellisia sisältöjä ja hyvin usein saa myös itse uusia oivalluksia. 

Verkostossa jaettavat mallit, hyvät käytännöt ja verkostot edellyttävät omien mallien jakamista, hyvien käytäntöjen esittelemistä sekä omien verkostojen ja verkostokokemusten tarjoamista muiden käyttöön. Muiden palautteesta voi saada uusia ideoita parantaa omia hyviä käytäntöjä. Viestinnässä voi myös olla toisten tilojen tukena osallistumalla muiden viestintään. Vaikka se vie hiukan aikaa, maksaa se takaisin oman näkyvyyden vahvistumisena.

Verkoston koordinaatiovastuussa olevien tulee sitoutua Hyvinvoinnin tilat -verkoston arvoihin. Lisäksi toimijoilla tulee olla tarjota osaamista valtakunnallisesta kehittämistyöstä, yhteiskehittämisestä, ymmärrystä digitaalisten alustojen hyödyntämisestä ja kehittämisestä, nykyaikaisesta monikanavaisesta viestinnästä ja Hyvinvoinnin tilojen toimintamallista, verkostotyöstä, yhteisöllisyydestä, osallisuuden mahdollistamisesta ja monialaisesta yhteistyöstä. 

Lue lisää

Tietoa verkostosta löydät www.hyvinvoinnintilat.fi

Jaa sivu