Siirry sisällön alkuun

Hyvinvoinnin suljetut tilat

Leena Unkari-Virtanen

Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:

  • Helsinki: Annalan huvila
  • Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
  • Seinäjoki: Kansalaiskampus
    (jatkossa Tammikampus)
  • Lapinjärvi: Perinnetalkoot

Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.

  1. Hyvinvoinnin tilan perustukset
  2. Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
  3. Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
  4. Hyvinvoinnin tila ympäristössään
  5. Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
  6. Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.

Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
 
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti  yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Kokoontumisten rajoittamisen takia hankkeemme Hyvinvoinnin tilat kaikki toimipisteet suljettiin. Ennen sulkemista Hyvinvoinnin tilat ovat vakiintuneet tarjoamaan erilaista tekemistä, toimintaa ja kohtaamismahdollisuuksia alueen asukkaille Seinäjoella, Lappeenrannassa, Lapinjärvellä ja Helsingissä. Hyvinvoinnin tilojen toimintaan on osallistunut niin lähialueiden asukkaita, vapaaehtoistoimijoita, opiskelijoita kuin esimerkiksi työkokeilijoita.

Annalan huvila

Soppi Sammonlahti

Lapinjärven perinnetalkoot

Seinäjoen Kansalaiskampus

Tilojen ja toiminnan tavoite on yksinkertainen: lisätä osallistujien hyvinvointia kiinnostavan ja mielekkään toiminnan ja tekemisen myötä. Eri puolilla Suomea toiminta on muodostunut osallistujiensa näköiseksi ja mielenkiintoa heijastavaksi. Toiminta on ollut esimerkiksi matonkudontaa ja käsitöitä, viherkasvien istuttamista, kirjojen ääneen lukemista, autokyytejä etäällä oleville ikäihmisille tai kokoontumisia kokkaamaan yhdessä.

Matonkudontaa ja käsitöitä Lapinjärvellä

Viherkasvien hyvinvointivaikutus

Kokkaaminen lisää hyvinvointia Lappeenrannassa

Tässä artikkelissa pohdin, mitä tulee näkyviin tällaisesta matalan kynnyksen kansalaistoiminnasta, kun toiminnan perusta – fyysinen kokoontuminen hyvinvoinnin ja toiminnan äärelle – onkin estynyt. Kyselykierros hankkeen toimijoille on nostanut näkyviin sekä toimintaa, joka jatkuu tai mukautuu poikkeusoloissakin, että sellaista, joka on estynyt tai häiriötilassa. Artikkelissa kuvaan ja syvennän näitä alustavia huomioita:

Poikkeusoloissa toteutuu Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa esimerkiksi seuraavat toiminnot:

Lähetä runo, saat laulun -tapahtuma Facebookissa

Suomen suurin etäpäivä Hyvinvoinnin tiloissa

Lähikontaktien rajoittaminen ja tilojen sulkeminen vaikuttaa hankkeessa erityisesti niihin asioihin, joissa kohtaamiset ovat tapahtuneet hankkeen tiloissa. Esimerkiksi seuraavat huomiot on tehty Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa keväällä 2020:

Jo alustavissa poikkeustilan havainnoissa huomio kiinnittyi toimintaa vakauttaviin käytänteisiin ja rakenteisiin, jotka normaalisti sujuvassa arjessa ovat ehkä itsestäänselvyyksiä ja siksi saattavat jäädä näkymättömiksi:

  1. Taustoilla ja kytköksillä on suuri vaikutus. Hanke on aina osa jotakin isompaa kuvaa. Taitavassa toiminnan sopeuttamisessa, erityisesti poikkeustilanteessa, tunnistetaan uusia puolia näiden kytkösten kautta avautuvista mahdollisuuksista ja rajoituksista. Toisaalta hankkeessa voidaan tehdä  pieniä konkreettisia mikrotekoja, joilla on merkitystä myös isossa kuvassa ja taustaorganisaatiolle.
  2. Hankkeen toiminta voi juurtua poikkeustilanteessakin osaksi sellaista perustoimintaa, jota muutenkin vakaasti toteutetaan, kuten oppilaitosten ketterät käänteet osoittavat. Hentojen, uusien osallisuuden säikeiden kannattelussa hanketyön innovatiiviset mahdollisuudet saattavat olla poikkeustilanteessa rajalliset mutta myös uusia osallisuuden tapoja voi nousta näkyviin.
Jaa sivu