Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:
Helsinki: Annalan huvila
Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
Seinäjoki: Kansalaiskampus (jatkossa Tammikampus)
Lapinjärvi: Perinnetalkoot
Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.
Hyvinvoinnin tilan perustukset
Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
Hyvinvoinnin tila ympäristössään
Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.
Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Artikkelissa esitellään hankkeessa tarjottua koulutusta ja ohjauksellista tukea. Työpajojen, koulutusten ja työnohjausten toteuttamiseen tarvitaan Hyvinvoinnin tila ja ohjaajaksi hyvinvoinnin vahvistaja. Tämä voi olla kouluttaja, työpajan ohjaaja tai työnohjauksen kohdalla erillisen koulutuksen saanut työnohjaaja.
Työkalut -osiossa on tarjolla materiaalia, jota voi itse opiskella ja hyödyntää – perehtyä, oppia, kokeilla hyvinvoinnin vahvistamista käytännössä ensin itsellä ja samalla innostua vahvistamaan muiden hyvinvointia. Kun voi itse paremmin, voi auttaa muitakin. Tavoitteena on siis hyvinvoiva hyvinvoinnin vahvistaja.
Luulin, että saan keinoja muiden hyvinvoinnin vahvistamiseen, mutta tärkeimpänä sainkin ideoita myös omaksi hyödyksi.
Hyvinvoinnin vahvistaja -koulutuksen osallistuja
Osaksi Hyvinvoinnin tilojen toimintamallia Metropolian hyvinvointitiimi kehitti positiivisen psykologian periaatteilla koulutus- ja tukikokonaisuuden. Hankkeessa tarjottiin koulutuksena ja ohjauksellisena tukena osatoteutuksille ja niiden osallistujille hyvinvointia vahvistavia työpajoja, luentoja, koulutuksia sekä työnohjausta. Koulutuksen ja tuen tavoiteena on, että hyvinvoinnin vahvistajat – eli tiloissa muita ohjaavat henkilöt – saavat välineitä hyvinvointia vahvistavan toiminnan ohjaamiseen ja voivat itsekin hyvin.
Hyvinvoinnin vahvistaja -koulutuskokonaisuus tarjoaa valmiuksia ja materiaaleja hyvinvoinnin mahdollistamiseen. Se sisältää valinnaisia osia, mutta siihen voi perehtyä myös koko laajuudessa. Kuka tahansa Hyvinvoinnin tilan kävijä saattoi hankkeessa osallistua esimerkiksi parin tunnin ohjattuun työpajaan. Hyvinvoinnin tilojen toiminnan organisaattorit ja vastuuhenkilöt puolestaan voivat perehtyä koulutuksen eri osiin laajempana, jopa 5 opintopisteen eli 135 h koulutuskokonaisuutena.
Hyvinvoinnin vahvistaja -koulutuskokonaisuus muodostuu seuraavista osista:
TYÖPAJAT JA HARJOITUKSET
Elämän tärkeät asiat -arvohuoltopaja
Vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taidot, roolit
Oman jaksamisen eväät, elpymisen keinot (mindfulness, rentoutuminen)
Vastuunkantajan hyvinvointibongausopas
Voimauttava elokuva
Digitarina
(VERKKO)LUENNOT
Hyvinvointia positiivisella psykologialla?
Tapoja vahvistaa hyvinvointia
Dialogisuus
Motivoiva haastattelu
Ryhmäroolit
Sosiaalipedagoginen työote
Osallisuuden oivaltaja
KOULUTUKSET
Arvostava asiakastyö
Motivoiva haastattelu
Lisäksi suositeltiin hyvinvoinnin vahvistajille MtEa1-koulutuksen sisältöjä mielenterveydestä, tunnetaidoista, elämän kriiseistä, ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta sekä elämäntaidoista.
Koulutuskokonaisuuden osia pilotoitiin 2019-2020 neljässä Hyvinvoinnin tilassa:
Helsingissä Annalan huvilassa (esimerkiksi viiden kerran ryhmäprosessi),
Seinäjoen Kansalaiskampuksella (puolen päivän työpajakokonaisuus, digitarinapaja),
Lappeenrannan Sopen yhteistyötaho Hyötyhallilla (kaksi puolen päivän koulutusta) ja
Lapinjärven Perinnetalkoissa (voimauttava elokuva -työaja).
Lisäksi koulutuksen osia testautettiin suuremmalla opiskelijamäärällä viiden opintopisteen laajuisella verkkokurssilla. Kurssia tarjottiin Metropolia Ammattikorkeakoulun kaikille avoimien valinnaisten opintojen kautta kesällä 2020. Kurssille sai ilmoittautua kuka tahansa myös avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta.
1) Voimavarakartoitus: jaksamisen eväät ja elpymisen keinot
2) Arvostava kohtaaminen: Tunne- ja vuorovaikutustaidot
3) Ryhmäilmiöitä: Roolit ja tehtävät ryhmissä
4) Osallisuuden oivaltaja:
5) Motivoiva haastattelu. muutoksen mahdollistaminen
7) Elpyminen: stressin säätely, uni ja aivoterveys
8) Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen
9) Luonto voimavarana
10) Luovat menetelmät voimavarojen lisääjänä
11) Hengitys ja liikunta
12) Hyvinvoinnin vahvistaja -näyttö
Taulukko: Hyvinvoinnin vahvistaja -koulutusta pilotoitiin verkkototeutuksena kesällä 2020
Hyvinvoinnin vahvistaja -koulutuskokonaisuuden osista voi valita Työkalut-osiosta pieniä makupaloja. Innostuessasi voit opiskella 135 tunnin laajuisen Hyvinvointivahvistaja -koulutuskokonaisuuden Metropolia Ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen / avoimen amk:n opintotarjonnassa. /www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/jatkuva-oppiminen
Työnohjaus positiivisen psykologian näkökulmalla
Kun luodaan uutta ja monimuotoista toimintaa, on arki aluksi täynnä yllätyksiä. Yhdessä sovitut pelisäännöt asettuvat arjen käytänteiksi sitä mukaa, kun toiminnan myötä erilaisia tilanteita tulee vastaan ja ongelmia ratkotuiksi. Metropolian hyvinvointitiimi huomasi toimintaa seuratessaan, kuinka tyhjän tilan muokkaaminen hyvinvoinnin tyyssijaksi herätti monenlaisia intohimoja. Erilaiset toiveet, unelmat ja arjen päätökset törmäsivät joskus rajustikin yhteen.
Kahdessa hankkeessamme, Osallistu Lapinlahden Lähteellä (ESR 2015–2017) ja Hyvinvoinnin tilat (2018–2020) totesimme toimintaan osallistuvien hyvinvoinnissa keskeisiksi seuraavat kysymykset:
Miten sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita ja intohimoja?
Miten toteuttaa hyvinvointia tukevia arvoja olemassa olevissa mahdollisuuksissa ja puitteissa?
Miten rakentaa, lujittaa ja korjata luottamusta?
Miten toimia sellaisten asioiden kanssa, joista ei ole päätetty tai joissa ei ole päätöksen tekijää?
Miten sopia työnjaosta ja vastuista itseohjautuvasti?
Miten sopiminen valtuutetaan, miten ja kuka sovittelee mahdolliset ristiriidat?
Miten tunnistaa ja hyödyntää tekemisen arjessa ihmisten erilaisia vahvuuksia?
Miten suhtautua sallivasti ihmisten haastavaankin erilaisuuteen?
Miten osoittaa vertaistukea samalla säilyttäen fokus omissa tehtävissä?
Mistä saa tukea, kun ongelmia kasaantuu tai kun innostus laantuu?
Kun seurasimme toiminnan kehkeytymistä alun ideoista arjen rutiineiksi totesimme hyvinkin pian tarpeen pysähtyä rauhassa pohtimaan arjessa vastaan tulevia tilanteita. Huomasimme kuina kiireessä ja intohimoisesti toimintaa käynnistettäessä välillä suorastaan kaaduttiin tehtävästä ja ongelmasta toiseen. Pysähtyminen ja reflektointi oli kuitenkin mahdollista tarjota ja toteuttaa tiimin asiantuntemuksella. Otimme ohjauksen mallin työnohjauksesta, sillä erityisesti voimavarat ja vahvuudet tunnistavalla työnohjauksella voidaan kaikenlaisissa haasteissa vaalia työhyvinvointia ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. Pysähtymisen ja reflektoinnin hyöty nähtiin suureksi Hyvinvoinnin tilojen yhteisössä etenkin, kun osa on työsuhteessa kaikkine velvoitteineen, osa taas vapaaehtoispohjalta ja satunnaisemmin mukana toiminnassa.
Hyvinvoinnin työnohjauksen tavoitteena on kannatella ohjattavaa huomaamaan ja huomioimaan
sekä omaa hyvinvointiaan että todellisuutta ympärillään
tiedostamaan omia taustalla vaikuttavia mielikuvia ja valintojaan
tekemään aktiivisesti valintoja omassa ajattelussaan ja käyttäytymisessään
asettamaan tavoitteita ja tunnistamaan niiden pieniäkin vaikutuksia hyvinvointiin
vakiinnuttamaan hyväksi toteamiaan toimintatapoja.
Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa kehitettiin positiivisen psykologian teoriapohjalta uudenlaista jaksamisen tuen työnohjauksellista mallia yhteisen oppimisprosessin tueksi. Mallin lähtökohdissa yhdistyy sisäisen motivaation ydinteemat autonomiasta, kyvykkyydestä ja merkityksellisyydestä (ks. esim. Niemiec, Ryan & Deci 2009), muutoksen mahdollistavasta omien taustamielikuvien tunnistamisesta (ks. esim. Nieminen, Talja, Heikkilä, Airoja, Viitanen & Tuovinen 2017) sekä oppivan organisaation ja organisoitumisen itseohjautuvuuden tukemisesta (ks. esim. Senge 1990).
Ohjauksessa käytettiin väljästi apuna Carol Ryffin tutkimukseen perustuvaa teemoittelua kuudesta hyvinvointia kannattelevasta ulottuvuudesta tai vahvuudesta (Ryff 1989). Nämä ulottuvuudet ovat:
Autonomia: riippumattomuus ja oman elämänpiirin hallinta tuo vakautta ja uskoa omaan ajatteluun sekä kannattelee tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteisön sosiaalisissa ristiriidoissa.
Henkilökohtainen kasvu: uusien kokemusten kohtaaminen avoimin mielin vähentää stressiä tilanteissa, jossa asiat eivät toteudu toivotulla tavalla.
Ympäristön hallinta: näkemys siitä, että voi vaikuttaa omaan elämänpiiriin ja ottaa siitä vastuuta auttaa löytämään toiminnan mahdollisuuksia myös tilanteissa, jotka muutoin tuntuisivat umpikujilta.
Elämän merkityksellisyys: ankkuroituminen omakohtaisesti koettuihin merkityksiin, arvoihin ja päämääriin auttaa suhteuttamaan mahdolliset vastoinkäymiset oman elämän kokonaisuuteen, omaan elämäntarinaan.
Positiiviset ihmissuhteet: empatiaa, läheisyyttä ja kiintymystä tuottavat ihmissuhteet liittyvät kokemukseen hyvän tekemisestä muille. Nämä kaikki tukevat henkilökohtaista hyvinvointia.
Itsensä hyväksyminen: myötätuntoinen suhtautuminen itseen on hyvinvoinnin kestävä perusta.
Ohjausprosessi rakennettiin kahdeksan tapaamisen jatkumoksi. Tapaamisten ohjenuorana oli seuraavat vaiheet, vaikka toki keskustelut saattoivatkin lainehtia ohjattavalle kulloinkin ajankohtaisissa aiheissa ja sattumuksissa:
Tapaamiset 3–6: Tunnistetaan ajatuksia ja uskomuksia, jotka katkaisevat hyvinvointia. Pyritään tulkitsemaan näitä ajatuksia ikään kuin ulkopuolelta katsoen, havainnoivasta tilasta käsin.
Ohjauksen mallia toteutettiin hankkeessa yksilöohjauksissa. Näissä tuli selvästi ilmi, kuinka yksilön hyvinvointi kytkeytyi yhteisön hyvinvointiin. Esimerkiksi johtajan ja esimiehen sinnikäs avoimuuden ja myönteisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen tuki jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta hyvinvoinnin yhtenä pilarina. Asioiden yhteinen selvittäminen puolestaan nähtiin luottamusta kasvattavana. Toisaalta yhteisen selvittämisen puuttuminen saattoi johtaa hyvinvoinnin jatkuvaan murenemiseen.
Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen.
Mallin soveltaminen työnohjauksessa yksilö- tai ryhmäohjaukseen edellyttää ohjaajalta koulutusta ja kokemusta työnohjauksesta. Hyvinvoinnin vahvistajien ja Hyvinvoinnin tilojen toimijoiden tueksi koostettu toimintamalli sopii hyvin myös pohdittavaksi ilman työnohjaajaakin kaikenlaisen toiminnan arjessa, monenlaisissa ihmissuhteissa ja tilanteissa. Toimintamalli tukee pysähtymään ja kuuntelemaan omia voimavaroja.
Chan, K. & Drasgow, F, 2001. Toward a theory of individual differences and leadership: Understanding the motivation to lead. Journal of Applied Psychology 2001:86(3), 481-498.
Niemiec, C. , Ryan, R. & Deci, Edward 2009. The path taken: Consequences of attaining intrinsic and extrinsic aspirations in post-college life. Journal of Research in Personality 2009;43, 291–306.
