Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:
Helsinki: Annalan huvila
Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
Seinäjoki: Kansalaiskampus (jatkossa Tammikampus)
Lapinjärvi: Perinnetalkoot
Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.
Hyvinvoinnin tilan perustukset
Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
Hyvinvoinnin tila ympäristössään
Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.
Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Hyvinvoinnin tiloissa ajateltiin positiivisen psykologian tausta-ajatuksin ihmisen hyvinvoinnin lisääntyvän osallistumisen, osallisuuden ja tekemisen kautta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi työssäkäyvien terveystilanne on usein parempi kuin työttömien, ja työttömyyden pitkittyessä ongelmat kasaantuvat ja kyvykkyys laskee (Wikström , Anttila, Savinainen & Joensuu 2020).
Tilojen tarjoama toiminta mahdollisti osallistumisen ja tuki osallisuutta matalalla kynnyksellä. Tiloissa oli mahdollisuus tehdä asioita tai olla tekemättä kuitenkin tuntien kuuluvansa yhteisöön. Oletimme, että vaikka kynnys toimintaan osallistumiseksi tehtäisiin hyvin matalaksi, oli kotiin jäävä, tekemisestä hyötyvä joukko kuitenkin suuri. Kotona vietetään usein aikaa tietokoneella ja niinpä hankkeessa pohdittiin, kuinka kotiin jääviä voisi houkutella toiminnan pariin digitaalisesti ikään madaltaen näin kynnystä entisestään.
Niinpä hankkeessa kehitettiin opiskelijayhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian, toimintaterapian ja ohjelmistotuotannon sekä sosiaalialan opiskelijoiden kanssa Sun vuoro -digisovellus. Sovellus perustuu ajatukseen, että yhteisössä merkitykselliseen, itse valittuun, sopivasti mitoitettuun toimintaanosallistumalla hyvinvointi lisääntyy ja osallistuja voi koetella kykyjään ja taitojaan.
Sovelluksesta päätettiin tehdä käyttäjälle kevyt mutta teoreettiselta taustaltaan perusteltu ja vakavasti otettava digiväline. Välineelle asetettiin seuraavat tavoitteet.
Väline:
madaltaa kynnystä lähteä toimintaan mukaan,
on hauska ja positiivisesti houkutteleva,
kohtauttaa tarpeita ja haasteita tarjoamalla automaattisesti kuvattua tehtävää, jota voi lähteä kokeilemaan Hyvinvoinnin tilassa,
mahdollistaa itsetuntemuksen paranemista,
mahdollistaa tiedonkeruuta tarpeista ja tehtävistä osallistujatietoja keräämättä.
Teoriataustaltaan väline nojaa toimintaterapian ajatuksiin merkityksellisestä toiminnasta ja valinnan mahdollisuudesta (esim. Taylor 2017) sekä toimintaan osallistumisen ja tekemisen vaikuttavuudesta yksilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Toimintaterapiassa on kehitetty yksilön ja toiminnan yhteensovittamista esimerkiksi työkykyyn liittyen (Sandqvist & Ekbladh 2017). Myös Saksassa Imba ja Melba kehittivät samoihin ajatuksiin pohjautuvaa arviointivälineistöä jo 1980-luvulla (Vamlas 2017).
Sun vuoro -sovelluksen käsitteet nostettiin kansainvälisestä ICF-luokituksesta (WHO 2018). ICF-luokitus on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, joka perustuu biopsykososiaaliseen malliin. ICF kuvaa yksilön toimintakykyä kokonaisvaltaisesti dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. ICF kuvaa toimintakykyä kolmella tasolla:
kehon rakenteina ja toimintoina,
niiden varaan osittain rakentuvina suorituksina ja
osallistumisena eri elämäntilanteisiin ja yhteisön elämään (THL 2019).
Sovellukseen valittiin fyysisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja näistä johdettiin toimintaa luonnehtivat kriteerit.Sovelluksen ideana on, että Hyvinvoinnin tiloissa valitaan ja jäsennellään tehtäviä, joita kuka tahansa voi tulla kokeilemaan ja tekemään lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa. Tausta-ajatuksena on, että yksi tehtävä ei ole ”kokonainen työ” (Sandqvist 2017), vaan se voi olla määriteltävissä oleva osa laajempaa ”työtä”. Työ koostuu siis useista tehtävistä. Tehtävää valitsevat henkilöt arvioivat omat tarpeensa kolmella kriteerillä, jonka jälkeen sovellus osoittaa tilasta/tiloista yksilöille parhaiten soveltuvat tehtävät. Tarjolla olevat tehtävät on pisteytetty samoilla kriteereillä kuin tehtävää tekemään tulevalle henkilölle tarjotut valinnat toivomansa työtehtävän luonteesta. Taulukko 1 kuvaa henkilön ja tehtävän vastaavuuksien rakentamista Sun vuoro -työkalun suunnittelussa.
Henkilö
Tehtävät
Sun vuoro –sovellus/ Hyvinvoinnin tila
Toteaa itse tai yhdessä jonkun kanssa mahdollisesti hyötyvänsä toimintaan osallistumisesta/ tekemisestä.
Hyvinvoinnin tiloissa on tehtäviä, joita kuka tahansa voi tulla sovitusti tekemään säännöllisesti tai kertaluonteisesti.
Tehtävät kuvataan sovellukseen hauskasti: mitä, missä, koska, keneen yhteys.
Arvioi asteikolla 1-5 omaa tekemisen tarvetta kolmella kriteerillä: fyysisyys, kognitiivisuus, sosiaalisuus.
Tehtävät Hyvinvoinnin tiloissa on arvioitu samoilla kriteereillä.
Tehtävä ja henkilö kohtautetaan sovelluksen avulla => henkilölle parhaiten soveltuva tehtävä tulee ensimmäiseksi. Myös kaikkia tehtäviä voi tarkastella ja valita sopivin.
Henkilöiden valinnoista kertyy anonyymiä dataa, jonka perusteella voidaan suunnitella tehtäviä, jotka kohdentuvat paremmin hakijoiden tarpeisiin.
Henkilöiden kiinnostuksen kohteista kertyy anonyymiä dataa, jonka perusteella voidaan suunnitella tehtäviä, jotka kohdentuvat paremmin hakijoiden tarpeisiin.
Sovelluksen pääkäyttäjä saa kaikkien tilojen anonyymit tiedot. Yksittäisen tilan koordinaattori saa omasta tilasta kertynyttä anonyymiä dataa.
Taulukko: Sun vuoro –sovelluksen pääperiaatteita.
Kehitystyö lähti käyntiin Osallistu Lapinlahden Lähteellä -hankkeessa (ESR) vuonna 2015. Idea syntyi toimintaterapiassa käytettävistä työkyvyn arviointivälineistä (AWP, AWC), jotka perustuvat arvioijan havaintoihin henkilön toiminnasta työtehtävässä, joka on määritelty samoilla kriteereillä, kuin arvioidaan henkilöäkin (Sandqvist 2017). Toinen aiemmin tässä artikkelissa mainittu työkyvyn arviointivälineistö (Vamlas 2017) lähtee samasta, ikään kuin arvioijan näkökulmasta suhteessa toimintaa tekevään henkilöön.
Sun vuoro -välineessä päätimme lähteä itsearvioinnin kautta liikkeelle. Itsearviointivälineet ovat tulossa esimerkiksi terveydenhuoltoon perinteisempien ”asiantuntija mittaa kohdetta”- välineiden rinnalle (THL 2020b). Esimerkiksi PROMIS-terveysjärjestö tarjoaa kokoelman geneerisiä itsearviointimittareita, joita järjestö kehittää ja validoi edelleen (THL 2020a).
Sun vuoro -sovelluksen ja toiminnan itsearviointi ja koko konsepti sopii hyvin hankkeen positiivisen psykologian tausta-ajatteluun: se tukee autonomisuutta ja herättelee pohtimaan kyvykkyyttä sekä tarjoaa yhteyttä muihin toimijoihin (Deci & Ryan 2000). Sun vuoro -välineen ajatus oli olla kevyt, mutta taustaltaan vakavasti otettava ”sisäänheittoväline”. Tarkempaa itsearviointia hankkeen osallistujilla oli mahdollisuus tehdä Kykyviisarin avulla (TTL 2020).
Lähteet
Deci, E.L. & Ryan, Richard M.: The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227–268. Lawrence Erlbaum Associates, Inc.
Sandqvist, J. 2017. Evidensbaserad bedömning av arbetsförmåga. Assessment of Work Performance (AWP) och Assessment of Work Characteristics (AWC). Ergotera-peuten 1. 62–66.
Sandqvist, J. & Ekbladh, E. 2017. Applying the Model of human occupation to Vo-cational Rehabilitation. Teoksessa Taylor, Renee. Kielhofner ́s Model of Human occu-pation. Fifth Edition. Philadelphia: Wolters Kluwer.
Taylor, R.R. 2017. Kielhofner’s Model of Human Occupation. Philapelpia: Lippincott Williams and Wilkins.
