Hyvinvoinnin tilat: ideasta verkostoksi

Kokemukset Lapinlahden vanhan mielisairaalan kehittämisestä mielen hyvinvoinnin lähteeksi synnyttivät idean hyvien, kokeiltujen toimintamallien soveltamisesta myös muualla Suomessa. Syntyi ajatus Hyvinvoinnin tilojen hankkeesta sekä hyvinvointia ja osallisuutta tuottavien tilojen verkostosta.

Mistä koko ajatus lähti?

Tyhjillään olevasta sairaalarakennuksesta ja puistosta kehitettiin Lapinlahdessa Helsingissä valtakunnallisesti ainutlaatuinen kotipesä uudenlaiselle, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja vertaistukeen sekä ihmisten voimaantumiseen ja luovaan toimintaan perustuvalle, innovatiiviselle mielenterveystyön ja kulttuurialan yhteistyölle. Hyvinvointikonsepti kehitettiin Osallistu Lapinlahden Lähteellä -ESR-hankkeessa (2015–2017) heikommassa sosiaalisessa asemassa oleville ihmisille. Lapinlahden Lähde toi silloin uudella tavalla yhteen tieteen, taiteen, talouden ja kansalaisaktiivisuuden ja tarjosi ratkaisuja huono-osaisuuden vähentämiseksi, työmahdollisuuksien parantamiseksi lisäämiseksi sekä hyvinvoinnin lisäämiseen. Konsepti oli havaittu erittäin tarpeelliseksi ja toimivaksi, mistä osoituksena Lapinlahden Lähde palkittiin hankkeen aikana useasti sekä valtakunnallisilla että paikallisilla tunnustuksilla. 

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa on kokeiltu ja selvitetty miten tämä toimivaksi ja vaikuttavaksi havaittu malli voidaan modifioida erilaisiin asiakastarpeisiin ja toimintaympäristöihin sekä eri kokoisiin kuntiin. Mallia ei voida suoraan monistaa muille paikkakunnille, mutta siinä on runsaasti elementtejä, joita on voitu hyödyntää puolilla Suomea osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. 

Kokeilemalla syntyi uutta ja kustannuksia säästyi

Kokeilukulttuuria sovellettiin Lapinlahden Lähteellä kaikessa tekemisessä. Oli lupa onnistua ja epäonnistua, jos vain halusi oppia kokemuksista. Kokeilukulttuuri kannusti myös toimintaan osallistujia kokeilemaan omassa elämässään ja uskaltamaan enemmän. Helmiä löytyi niin uusista tapahtumista kuin ihmisten osaamisesta. Kokeilut ja ideasta viestiminen loivat hyvää pöhinää.  Ihmisiä ja organisaatioita tuli mukaan. Kokeilujen kautta he alkoivat ottaa vastuuta monista asioita. Syntyi Kahvila Lähde, Puoti & Patina, Lähteen Sauna, Valon juhla, Itsenäisyyspäivän etkot, Lähteen juhannus, Galleria Lapinlahti, LOLympix, ja moni muu.

Tyhjillään olleen tilan muuntaminen hyvinvointia tuottavaksi vaati paljon töitä. Tyhjällä tilalla on aina oma historiansa, se voi olla kulttuurihistoriallisesti merkittävä tai vain unohdettu tyhjä rakennus. Sillä voi olla ympärillään kiinnostava puutarha, villiintynyt pelto tai asfalttipiha. Jokainen näistä antaa omanlaisiaan mahdollisuuksia. Rakennuksen tyhjillään oloon voi olla useita syitä, mutta monesti se johtuu rakennuksen huonosta kunnosta (tai ainakin väitetystä sellaisesta) tai muuten alkuperäiseen toimintaan soveltumattomuudesta nykypäivänä. 

Rakennus vaatii kohennusta ja siihen osaamista: pinnat, sähköt, vesiputket, konservointi, lämmitys, ilmastointi, viranomaismääräykset, esteettömyys, sisustaminen. Parhaimmillaan pelkkä siivous riittää, mutta usein joudutaan mittaviin peruskorjauksiin. Tarvitaan siis rahaa. 

Ansainnan logiikan kehittäminen ja erilaisten rahoituslähteiden ymmärtäminen vaatii omaa osaamista. Mukaan tulevien ihmisten ja organisaatioiden osallistumisen mahdollisuuksia täytyy koordinoida ja luoda sille edellytyksiä. Kahvila-, catering-, ravintola- ja majoitustoiminta soveltuu monesti tyhjiin tiloihin, mutta vaatii omaa osaamista ja tietoa myös elintarvikehygieniasta ja viranomaismääräyksistä. Rakennusta ympäröivä piha, puisto, metsä tai muu ulkotila antaa mahdollisuuden kokeilla kasvien kasvattamista ja monenkirjavaa puutarhanhoitoa. Lapinlahden Lähteellä kanojen kasvattamistakin selviteltiin!

Kokeilukulttuurin avulla myös yhteisö kehittyy ja kasvaa. Avoimmuus ideoita ja erilaisia toimijoita kohtaan auttaa jokaista mukana olevaa ihmistä asemastaan riippumatta pitämään mielen avoinna, oppimaan toisilta ja tarttumaan ehdotuksiin. Se lisää myös osaamista erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen. Ilman vapaaehtoisia ja vapaaehtoisille annettua mahdollisuutta kokeilla rohkeasti ja toteuttaa ideoitaan heidän sitoutumisensa kokeilujen ulkopuoliseen toimintaan ei olisi ollut niin vahvaa. Toisaalta moni onnistunut tapahtuma tai toiminta olisi jäänyt toteutumatta ilman vapaaehtoisia.

Osaavat ja sitoutuneet vapaaehtoiset kehittivät myös työn tekemisen prosesseja paremmiksi ja toivat oman näkökulmansa työtapoihin. Pitkään toimineet konkarit toivottivat uudet tekijät tervetulleiksi ja perehdyttivät yhdessä sovittuihin talon tapoihin. Kokeiluja salliva toimintatapa houkuttelee vastuunkantajia mukaan ja lisää osallisuuden kokemusta. Galleria Lähde syntyi, kun Taiteilijakollektiivi Kunst sai vapaat kädet käynnistää galleriatoimintaa. Siitä syntyi aivan uusia yleisöjä tavoittaneita näyttelyitä ja tapahtumia.

Oppilaitosyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet kasvattavat osaamista. Lapinlahden Lähteellä aloitettu yhteistyö usean eri oppilaitoksen ja opintolinjan kanssa toi hyötyä sekä opiskelijoille, että Lähteelle. Esimerkiksi rakennuksen kunnostustyöt toivat aidon ja ainutlaatuisen kohteen opiskelijoille ja rakennukselle uusia pintoja materiaalien hinnalla. Tapahtumien järjestäminen yhteistyössä opintojaksojen kanssa luo tilaisuuksia uudenlaisille yleisöille. Harjoitteluissa mahdollisuudet vaikuttaa ja kehittää uutta toimintaa olivat laajemmat kuin monessa muussa paikassa, ja Lähteellä oli mahdollista suorittaa näyttöjä ja tehdä opinnäytetöitä. 

Hyväksi havaittua yhteistyötä on jatkettu Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa, jossa oppilaitosyhteistyö on monelle tilalle lähes elintärkeä kumppanuus. Lapinlahden Lähteellä aloitettiin oppilaitosyhteistyönä kehittämään sovellusta, tarjolla olevien tehtävien ja tehtäviä etsivien ihmisten yhdistämiseen. Tätä työtä on jatkettu Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa ja yhteistyön tuloksena on kehitetty Sun vuoro -työkalu. Yhtenä työllisyyden edistämisen keinona nähtiin erilaiset, pieniin osiin pilkotut tehtävät, joihin on helppo tarttua vähäiselläkin työkunnolla tai osaamisella. Työssä sovellettiin hankekumppanin Alvi ry:n kokeiltuja hyviä käytäntöjä. Tämä käytäntö on ollut tärkeä osa Sun vuoron kehitystä.

Yhteistyö, monialaisuus ja keskinäinen oppiminen vahvuutena

Alat ylittävää, laajakirjoista toimintaa ei mikään organisaatio voi yksin järjestää, vaan tarvitaan monia toimijoita ja monialaisuutta. Hyvinvoinnin tiloissa yhteistyö auttoi löytämään uusia ratkaisuja osallisuuden ja työpolkujen rakentumiseen. Aiemmin kokeillun Lapinlahden Lähteen toimintaan saattoivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet yksilöt ja yhteisöt. Luovan alan toimijoiden, Hyvinvoinnin tilan vierailijoiden, yhdistysten, yhteiskunnallisten yritysten ja yrityskehityksen välinen vuorovaikutus (suunnitelmallinen ja spontaani) tuottavat pidemmällä aikavälillä uusia oivalluksia ja innovaatioita hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Tästä saatiin näyttöä jo Lapinlahden Lähteellä. Yhteiskehittelyyn osallistuivat huono-osaisuutta kokevat, yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt, oppilaitokset sekä vapaaehtoiset kuntalaiset toisiinsa sulautuen siten, ettei leimaavaa kynnystä syntynyt. Sujuvan yhteistyön takana on siihen osallistuvien toimijoiden samankaltainen arvomaailma.

Yhdessä toimien ja verkoston tukemana osallisuus vahvistuu. Hyvinvoinnin tilat -hankkeen tavoitteena on ollut tukea erilaista huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten sosiaalista osallisuutta. Hyvinvoinnin tiloissa olennaista kuitenkin on, että erilaisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset sekoittuvat, kukaan ei erotu joukosta eikä kenenkään tarvitse selitellä taustojaan. Hankkeen tuloksena on syntynyt Hyvinvoinnin tilat -toimintamalli, jonka avulla hanketoimijat, hankkeen aikana mukaan tulleet sekä hankkeen jälkeen tyhjiä tiloja hyvinvoinnin käyttöön ottavat tahot voivat käynnistää käyttäjälähtöistä osallisuutta lisäävää toimintaa. Toimijat saavat tukea toimintaansa hankkeen tuloksena syntyneestä Hyvinvoinnin tilat -verkostosta, jonka on hankkeen aikana todettu olevan todellinen tarve. 

Hankkeessa kehitetty  Hyvinvoinnin tilat -malli on otettavissa käyttöön missä tahansa tilassa ympäri Suomea vahvistamaan osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeessa on kehitetty sekä uusia, tuotteistettavia konsepteja hyvinvointitoimijuutta tukevalle toiminnalle että tapoja mahdollistaa kansalaisten osallistuminen hyvinvointia tuottavaan toimintaan, sen suunnitteluun, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen ja eri toimijoiden yhteisenä asiana ja päämääränä.

Hyvinvoinnin tilat jatkavat, vaikka hanke päättyy

Kokemuksista ja oppimisesta syntyi ajatus valtakunnallisesta Hyvinvoinnin tilat -hankkeesta, jonka tavoitteeksi muodostuivat seuraavat:

1. Hankkeen aikana on kehitetty Hyvinvoinnin tilat -toimintamalli, jota sovelletaan eri puolella Suomea ja erilaisissa toimintaympäristöissä.
2. Suomessa on Hyvinvoinnit tilat -verkosto, jonka jäsentahojen toiminnan tuloksena syrjintää ja ennakkoluuloja kokeneiden ihmisten hyvinvointi vahvistuu.
3. Hyvinvoinnit tilat -verkosto on kasvava, osaamista jakava, aktiivinen ja houkutteleva kaikille tahoille, jotka haluavat hyödyntää ja kehittää tyhjiä tiloja edistämään syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia.
4. Hyvinvoinnin tilat -verkostolla on kansainväliset yhteistyökontaktit tahoihin, jotka toimivat muissa maissa vastaavan kaltaisesti.
5. Eri alueilla Suomessa asuvilla huono-osaisuutta ja syrjäytymistä kokevilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet saada apua vaikeuksiinsa Hyvinvoinnin tilojen toimijaverkostoilta, joissa tunnetaan alueen tarpeet ja erilaisten tukevien palvelujen kokonaistarjonta.

Hyvinvointiaktivistin käsikirjassa on koottu se, mitä rohkealla kokeilemisella, onnistumisella ja epäonnistumisella sekä aiemmista kokemuksista opitulla tiedolla on saavutettu Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa.