Kuntien palvelurakenteiden muutos on pysyvää ja nykypäivään kuuluvaa. Kehittäminen ja uusien toimintatapojen rakentaminen on nyt ja tulevaisuudessa yhä lisääntyvässä määrin verkostoyhteistyöhön perustuvaa. Kehittämistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia kuntalaisten toiminnalle. Kehitettäessä toimintaa on erityisen tärkeää, että jokaisen halukkaan kansalaisen ääni ja mielipiteet otetaan huomioon kehitystyössä. Osallisuuden edistäminen ja kehittäminen pitäisi olla keskiössä.
Verkosto voidaan käsitteenä määritellä eriasteisesti ja eri tavoin vakiintuneiksi sosiaalisiksi suhteiksi toisistaan riippuvaisten ja keskenään organisoituneiden toimijoiden välillä (Linnamaa & Sotarauta 2000). Verkostoja ja verkostoitumista voidaan tarkastella monesta lähtökohdasta ja näkökulmasta. Verkostojen tutkiminen on monitieteellistä, ja ne ovat ilmiöinä haasteellisia (Hakanen, Heinonen & Sipilä 2007). Verkostoja on ollut kautta aikojen, mutta vasta viime vuosikymmeninä ne ovat nousseet näkyväksi kehityssuunnaksi. Niiden avulla voidaan hallita monimuotoisia kokonaisuuksia alati muuttuvassa toimintaympäristöissä.
Verkostot kasvattavat yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista pääomaa. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksia, kuten sosiaalisia verkostoja, jotka perustuvat normeihin ja luottamukseen ja jotka edistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja sen myötä tehostavat yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja talouden toimintaa (Ruuskanen 2003).
Verkostotyössä on kaksi tärkeää käsitettä: luottamus ja sitoutuminen.
Verkostotyössä on kaksi tärkeää käsitettä: luottamus ja sitoutuminen. Keskinäinen luottamus ihmisten, yksiköiden ja organisaatioiden välillä edistää tiedonkulkua ja mahdollistaa oppimista, uusien näkökulmien avaamista ja ratkaisujen kehittämistä. Keskinäinen luottamus edistää myös sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Luottamus ja sitoutuminen vahvistavat toisiaan. Kun osoittaa luottamusta, se kannustaa sitoutumaan, ja sitoutumisen osoittaminen puolestaan herättää luottamusta (Järvensivu, Nykänen & Rajala 2010).
Verkostosuhteiden syntyminen edellyttää keskinäisen riippuvuuden oivaltamista ja hyväksymistä. Yhteistyö ei tällöin perustu hierarkkisiin suhteisiin, vaan lojaalisuuden, solidaarisuuden, luottamuksen ja keskinäisen tuen luonnehtimiin yhteyksiin (Sotarauta 2007). Verkosto toimii, kun se tuottaa arvoa toimijoilleen eli vastaa toimijoiden tarpeeseen (Järvensivu, Nykänen & Rajala 2010).
Verkostossa toimiminen ja verkostomainen työote ovat paljon käytettyjä työtapoja. Suomessa moniammatillista verkostotyötä on tehty jo vuosia. Verkostoihin liittyvältä työltä ei oikeastaan voi välttyä. Kansalaisilla on omat sosiaaliset suhteensa ja ammattilaisten työ liittyy joko välillisesti tai välittömästi siihen, mitä muissa osissa työntekijäverkostoa tehdään (Seikkula & Arnkil 2011).
Verkostojen muodostumisen vaiheet
Verkostojen muodostumisprosessin voi jakaa neljään eri vaiheeseen:
- tunnistaminen
- tavoitteet
- toiminta
- tevittäminen.
Ensimmäinen vaihe käynnistyy siitä, että organisaatiossa tunnistetaan jokin ongelma tai haaste, jonka ratkaisemiseksi yhdessä työskenteleminen aloitetaan. Ongelma tai haaste on tällöin piirteiltään sellainen, jota ei pystytä yksin ratkaisemaan tai johon ei yksin pystytä vaikuttamaan. Tähän vaiheeseen liittyy myös jo olemassa olevan verkoston kartoittaminen ja mahdollinen koolle kutsuminen.
Toisessa vaiheessa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Toisessa vaiheessa tarvittaessa voidaan päivittää verkoston jäsenistöä sekä toimintatapoja verkostolle sopiviksi.
Kolmatta vaihetta kutsutaan toimintavaiheeksi, jossa pyritään pitkäjänteisellä työskentelyllä saavuttamaan määriteltyjä yhteisiä tavoitteita kohti yhteisesti sovituin menetelmin ja toimintatavoin.
Viimeisessä eli neljännessä vaiheessa on pyrkimyksenä työn tulosten sekä verkosto-osaamisen levittäminen laajemmalle. Tällöin ajatuksena on siis saada toimintaa leviämään ja juurtumaan muihin toimipaikkoihin, organisaatioihin tai alueille. (Järvensivu ym. 2010.)
Verkostot Hyvinvoinnin tilan kehittäjinä
Verkostot tarjoavat laajasti mahdollisuuksia esimerkiksi toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Verkostoyhteistyössä moninaisuus on läsnä ja tieto hajautuu verkostossa eri toimijoiden kesken. Ajatusten vaihto ja uusien ideoiden kehittely verkoston toimijoiden välillä tuo aina uusia näkökulmia, syventää yhteistyötä ja luo mahdollisuuden ratkaista erilaisia kysymyksiä monipuolisemmin (Leppänen & Torvinen 2020).
Toiminta verkostossa perustuu sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen. Verkostoyhteistyössä tarvitaan avointa ja ennakkoluulotonta mieltä ja halua tehdä muiden kanssa yhteistyötä. Verkostojen avulla voidaan kehittää ja syventää asiantuntijuutta, järjestää yhteistä toimintaa sekä tuottaa ja kehittää palveluita.
Kehittämisverkostoihin on tärkeää ottaa mukaan sellaisia toimijoita, jotka eivät päivittäisessä työssään muuten kohtaa toisiaan, mutta joiden yhteistä osaamista tarvitaan ratkaisujen keksimiseksi ja löytämiseksi. Jos esimerkiksi kehitetään asiakasrajapintaan liittyviä palveluita, on mukana hyvä olla sekä asiakasrajapinnan työntekijöitä että kehittämistyön asiantuntijoita. Asiakaspalveluiden kehittämistyöhön on tärkeä kytkeä mukaan myös asiakkaita (Järvensivu, Nykänen & Rikala 2010).
Hyvinvoinnin tilat ovat tehneet laajaa yhteistyötä esimerkiksi seuraavien tahojen kanssa:
- muut kiinteistön toimijat
- kunnan sosiaali- ja sivistyspalvelut, varhaiskasvatus (kunnostustöitä), nuorisotoimi, työllisyyspalvelut, TE-keskukset, palvelu- ja hoitokodit
- oppilaitokset (harjoittelu, osaamisen näyttö, opinnäytetyöt, kartoitukset, tapahtumatuotanto, brändäys): ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut, kansalaisopistot; myös entiset opiskelijat
- muut hankkeet, kuten Resurssiviisaaksi (EAKR) ja koordinaatiohanke Sokra
- alueella toimivat järjestöt ja yhdistykset.
Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä: Sammonlahden Soppi
Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se sijaitsee Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta. Väestö onmonimuotoista sosiaalisesta, terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut.
Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila-alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.
Soppi Sammonlahti on esteetön ja viihtyisä tila. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market ja Etelä-Karjan osuuskauppa EEKOO päätyivät antamaan tilan hankkeen käyttöön, koska halusivat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä Sammonlahdessa.
Hyvinvoinnin tilat -hankkeen tavoitteiden mukaisesti tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä se leimaa ketään. Kaikki ovat sinne yhtä tervetulleita. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä, missä ihmisetkin ovat!
Alueen yhteisön erityispiirteet otettiin laajasti huomioon, kun kehitettiin tilaa vastaamaan aidosti alueen ihmisten tarpeisiin. Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö ja kohtaamispaikka sammonlahtelaisille. Yhteisen päätöksen kautta tilalle annettiin nimeksi Soppi.
Sopessa järjestetään mm.
- perhekahvilatoimintaa
- naapuriäititoimintaa
- digineuvontaa
- erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja
- terveyskioskitoimintaa.
Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB-ammattikorkeakoulun ja ammattiopisto Sammon opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Oppilaitosyhteistyön avulla edistetään yli ammatillisten koulutusrajojen tapahtuvaa opiskelijoiden kohtaamista sekä paikallisten toimijoiden yhteistyötä sekä ollaan mahdollistamassa näin tulevaisuuden osaajien osaamista. Verkostoyhteistyö oppilaitosten välillä on tärkeä osa kehittämistyötä hankkeessa.
Kaikki tämä kehittämistyö on ollut mahdollista hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit Sammonlahdessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Sopessa tehtiin yhteistyötä Sampo-ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.
Sopen verkosto on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja toimijoiden tuntemus. Kehittämistyön alussa lähetettiin kutsuja kohdennetusti
hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuttiin avoimesti asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön. Halusimme viestinnällä varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.
Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat -hankkeen päättymisen jälkeen edelleen. Sitä kannattelee yhteinen tavoite: että Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin.
Tilaa vaikuttaa ja vaikuttua
Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten on aidosti kyetty tekemään yhteistyötä. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisia kohtaan. Yhteistyössä on tarvittu avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä ja toteuttaa asioita yhdessä.
Avoin ja ennakkoluuloton mieli antaa mahdollisuuden sekä vaikuttua muiden näkökulmista että vaikuttaa muihin sekä asioiden ja toiminnan kehkeytymiseen. Verkostotyössä kannattaa myös yhdessä arvioida vaikuttamisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä pohtia, ovatko kaikki keskeiset tahot mukana keskusteluissa.
Me olemme itse kontaktoineet niitä [maahanmuuttajia edustavia] toimijoita ja kutsuneet heitä keskustelemaan siitä, mitä täällä voisi tehdä ja voidaanko rakentaa yhteistyötä.
(Annalan haastattelu)
Aktiivinen ajatusten ja mielipiteiden vaihto verkostossa toimivien välillä on synnyttänyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja ja resursseja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Yhteistyössä nousee esiin myös ajatus yhteisestä kielestä, joka tukisi ymmärryksen syventymistä.
Nuorten omilla kulttuuriyhdistyksillä on sellaista erityisosaamista mitä itsellä ei ole. Ne ovat ajan hermoilla ja nuorisokulttuureissa sisällä. Niiden kanssa saisi tehdä tätä työtä paljon tiiviimmin, jotta oppisi puhumaan sillä niiden kielellä ja tietäisi mitä tarvitaan.
(Seinäjoen haastattelu)
Verkostoyhteistyö mahdollistaa moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisen ja ajantasaisen tiedon välittämisen toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa ja voimaannuttavaa toimintaa – ja joskus myös aivan konkreettisestikin lämmittävää, kuten Lapinjärven hanketoimijoiden haastattelussa kävi ilmi:
Mehän toimitaan hyvin monen yhteistyökumppanin kanssa. Meille on ensinnäkin tärkein Taitopaikka, työttömien valmennuskeskus Porlammilla. Heidän kanssa tehdään hyvin paljon yhteistyötä. Sitten meillä on Lapinjärven kulttuuriyhdistys, heidän tiloihinsa me pääsemme talvella kun tuo yläkerta on kylmä tila. Talvella vähän pienennetään toimintaa ja säteillään ehkä vähän enemmän ulospäin, mutta täällä ollaan ja toimitaan.
(Lapinjärven haastattelu)
