Siirry sisällön alkuun

Koronan haasteet

Irene Alsti-Lehtonen

Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:

  • Helsinki: Annalan huvila
  • Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
  • Seinäjoki: Kansalaiskampus
    (jatkossa Tammikampus)
  • Lapinjärvi: Perinnetalkoot

Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.

  1. Hyvinvoinnin tilan perustukset
  2. Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
  3. Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
  4. Hyvinvoinnin tila ympäristössään
  5. Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
  6. Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.

Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
 
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti  yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Korona-aika toi muutoksia hyvinvoinnin tiloihin. Korona sulki ja keskeytti käytännössä kaiken osatoteuttajien kohderyhmilleen suunnitellun toiminnan: työpajatoiminnan, kuntouttavan ja osallistavan toiminnan sekä muut kerhot ja kurssit. Se pakotti mutta samalla auttoi laajentamaan ajattelua hyvinvoinnin tilojen fyysisyydestä kohti jotain muuta.  Alkoi toiminnan suunnittelu hyvinvoinnin tiloihin, joilla ei ole konkreettisia seiniä. Tärkeintä oli yhteyden säilyminen ja säilyttäminen, osallisuuden mahdollistaminen myös henkisissä hyvinvoinnin tiloissa.  

Hankkeen osatoteuttaja Lapinjärven kunta alkoi järjestää virtuaalitalkoita. Se tarjosi etäyhteyden kautta mm. puutarhanhoitoa, jumppaa ja mindfulnessia. Se teki myös leivonta-aiheisia videoita sekä videoita aiheista, kuten Helppoa kotiruokaa ja Mitä voit tehdä kotieläimen kanssa kotona. Virtuaalitoteutukset osoittautuivat yllättäen matalamman kynnyksen osallistumisen mahdollisuuksiksi ja tavoittivat osattomia jopa paremmin kuin aikaisemmat tapahtumat.

Myös hankkeen osatoteuttaja Seinäjoen kansalaisopisto lähti voimalla kehittämään hyvinvointia tukevaa etätoimintaa. Se käynnisti nuorten Etästartti-toiminnan, joka on Nuorten Startista kehitetty etäversio. Toiminnan tavoitteena on tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Seinäjoen alueella. Etästartista luotiin avoin kaikille, jotka sitä kokevat tarvitsevansa. Yhteys nuoriin ei näin katkennut, vaan heihin voitiin pitää yhteyttä tsempaten heitä pysymään elämässä kiinni. 

Etästartti on aikataulutettu kokonaisuus, jossa toimitaan yhteisöllisesti. Osallistuja saa kokemuksen kuulumisesta johonkin sekä siitä, että hänestä pidetään huolta. Etästartin ohjelmassa voi olla esim. ruuanlaittoa ja reseptien jakoa, ulkoilua yksin, mutta yhtä aikaa muiden kanssa, tervehdysvideoita tai asiantuntijaluentoja verkon kautta. Toiminnan vuorovaikutteisuus ilmenee esimerkiksi siten, että. asiantuntijaluennoille valmistetaan yhdessä whatsapp-ryhmän avulla kysymyksiä, jotka toimitetaan luennoitsijalle etukäteen. Viikoittaisiin tehtäviin kuuluvat myös esim. valokuvien ottaminen ja lähettäminen ryhmään tai ohjaajalle sekä osallistujien mahdollisuuksien mukaan kollektiiviset videopuhelut ja muu vastaava yhteydenpito.

Seinäjoen kansalaisopisto kehitti myös Alku-verkkovalmennuksen. Se on viiden viikon mittainen, täysin verkossa toteutettava kurssi, jonka teemoja ovat muun muassa arvot, tavoitteet, oma arki, rutiinit, itsetuntemus, vahvuudet ja läsnäolotaidot. Kurssi on suunnattu ihmisille, jotka jo ovat erilaisten ryhmätoimintojen avulla tottuneet työstämään vastaavia aiheita tai tarvitsevat ja kaipaavat tukea ja haluavat kehittää itsessään näitä taitoja luovien menetelmien ja ohjattujen harjoitusten avulla. Kurssille osallistuvan ei tarvitse välttämättä olla syrjäytynyt, työtoiminnassa oleva tms., vaan kurssille voi osallistua kuka tahansa aihepiiristä kiinnostunut ihminen. Alku-valmennus vaatii osallistujalta jo hieman enemmän voimavaroja kuin Etästartti. Valmennusta voi tehdä myös yhdessä tauolla olevan ryhmätoiminnan ohjaajan avustuksella (esim. päihdeklinikka, olkkari yms.). 

Tällaisten uusien toimintamuotojen ansiosta eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia ja nuoria tavoitettiin jopa paremmin kuin perinteisellä toiminnalla. Niin Etästartti kuin Alku-valmennus voivat toimia tärkeänä alkusysäyksenä oman toimintakyvyn parantumisessa yllättävässäkin maailmantilanteessa. Kynnys lähteä kotoa muiden pariin voi olla liian korkea, mutta kun kurssin saa suorittaa turvallisen etäisyyden päästä, kotoa käsin, madaltuu kynnys osallistumiseen merkittävästi. Ihminen saa sisältöä elämäänsä, ja hänen on mahdollista voimaantua niin, että matka läsnäoloa vaativalle kurssille helpottuu.

Jaa sivu