Siirry sisällön alkuun

Lappeenrannan Sopen palvelumalli

Anne Backman, Pia Halonen, Maina Seppälä

Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:

  • Helsinki: Annalan huvila
  • Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
  • Seinäjoki: Kansalaiskampus
    (jatkossa Tammikampus)
  • Lapinjärvi: Perinnetalkoot

Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.

  1. Hyvinvoinnin tilan perustukset
  2. Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
  3. Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
  4. Hyvinvoinnin tila ympäristössään
  5. Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
  6. Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.

Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
 
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti  yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Arjen olohuone Soppi Lappeenrannan Sammonlahdessa on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, ja se on siellä missä ihmisetkin ovat. Toiminnan tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja iloa elämään monin tavoin. Kaikki ovat sinne yhtä tervetulleita. Toiminta perustuu sammonlahtelaisten omiin ajatuksiin, ideoihin ja toiveisiin.

Sopessa on järjestetty työpajoja mm. musiikkikahviloiden, digitaitojen, terveysteemojen, äiti-lapsi ryhmien merkeissä. Sopen toiminnan sisältöä ovat rakentamassa alueen paikalliset ja muut kolmannen sektorin toimijat, Eksote sekä vapaaehtoiset yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoille Soppi on tärkeä vuorovaikutustaitojen ja kontaktien luomisen oppimisympäristö. 

Soppi Sammonlahti löytyy S-marketin tarjoamasta tyhjillään olleesta tilasta myymälän naapurissa. Soppi ja LAB-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden hyvinvointitilojen toimijoiden kanssa. Verkostoituminen tuottaa lisäarvoa ja voimavaroja kaikille osapuolille.

Sammonlahden Soppi Lappeenrannan uutisissa  4.12.2018

Hyvinvointia tukeva toiminta ei ole sidottu ainoastaan Sammonlahden Soppeen, vaan toimintaa tarjotaan myös muualla, kuten asukastuvilla, kauppakeskuksissa ja kaupungin erilaisissa ryhmätiloissa.

Kuva: Sopen palvelumalli. Tekijät Pia Halonen, Anne Backman, Marja Turkki ja Maina Seppälä. Kuvitus Tanja Kallio.

Sammonlahden Soppi

Keskeinen sijainti ja avoimet ovet: Sammonlahden Soppi sijaitsee keskeisellä paikalla Lappeenrannan Sammonlahdessa kauppakeskittymässä Orioninkadulla läntisessä kaupunginosassa. Alueella liikkuu paljon ihmisiä kauppojen aukioloaikaan. Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta, terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna; on paljon maahanmuuttajia, lapsiperheitä, eläkeläisiä, sekä opiskelijoita.  

Esteetön, ihmisen kokoinen paikka: Soppi löytyy esteettömästi S-marketin kauppakäytävältä katutasolta. Sinne on helppo tulla ja mennä. Ovet ovat avoinna kaikille sammonlahtelaisille ja muillekin lähiympäristön asukkaille. Sopessa on toimintaa arkipäivisin. Soppi on kooltaan melko pieni,  mutta tunnelmaltaan lämminhenkinen ja kutsuva. Arjen olohuone Soppi Sammonlahti  on ihmisen kokoinen paikka, joka on siellä missä muutkin ovat!

Monta järjestöä ja toimijatahoa käyttää tilaa: Soppi on noin 20 henkilölle sopivan kokoinen tila toimia ja tehdä yhdessä. Moni järjestö ja toimija, kuten ME-säätiö ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, tarjoaa tilassa kokoontumismahdollisuuksia Hyvinvoinnin tilat -hankkeen hengessä.  

Viihtyisä sisustus, kahvinkeittomahdollisuus: Sopesta löytyy mukava sohvanurkkaus kiikkutuoleineen sekä erilaisia pöytäryhmiä. Seinille on laitettu tauluja,  piirustuksia ja ryijyjä, jotka ovat erilaisissa työpajoissa tehtyjä. Sopessa on kahvinkeittomahdollisuus sekä jääkaappi, joka mahdollistaa eväiden säilytyksen toimintaan osallistuville.   Sopen ovella ja ikkunoissa on  erilaisia mainoksia ja  tapahtumakylttejä, jotka kertovat järjestettävästä toiminnasta ja tapahtumista. 

Monta reittiä Soppeen

Sopen kumppaneiden järjestämät infotilaisuudet kertovat toiminnasta: Tulija osallistuu Sopen toiminnasta kertovaan infotilaisuuteen. Infon järjestäjänä on voinut olla LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat tai HYTI-hankkeen verkoston yhteistyökumppanit, esimerkiksi Eksote. Tästä hyvänä esimerkkinä terveyskioski- ja vapaaehtoistoiminnasta tiedottaminen. 

Kumppanijärjestö tai asukastoimikunta ehdottaa jäsenilleen työpajaa: Tulija kuuluu ryhmään, jolle on tilattu toimintaa esimerkiksi kumppanijärjestön tai  muun paikallisen toimijan kautta. Esim. Kokkikerho nuorille aikuisille kehitysvammaisille oli Kehitysvammaisten tuki ry:n tilaamana, tai liikunnallisen yhes-ryhmän toiminta toteutettiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ASPA-koti Virnan ehdotuksesta.

Kumppanit ohjaavat mukaan avoimiin työpajoihin: Tulija osallistuu yhteistyöverkoston tai Sopen toimintaan osallistuneen tahon ohjaamana.

Tiedotteet herättävät kiinnostuksen: Tulija huomaa toiminnan tiedotusten kautta. Tiedotuskanavia ovat:

Sopessa näkyvillä

Avoin ja arvostava tila: Toiminta on avointa kaikille. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa kaikki kävijät kohdataan arvostavasti ja kunnioittavasti. 

Hyvinvoinnin vahvistaja -tapaamiset vahvistavat: Arvostavaa ja toisia kunnioittavaa asennetta pyritään vahvistamaan esimerkiksi Hyvinvoinnin vahvistaja-tapaamisissa, joiden teemoina ovat mm. ihmis- ja vuorovaikutusosaaminen ja hyvinvointiosaaminen.

Asukkaat suunnittelevat toimintaa: Sammonlahden alueen asukkaat osallistuvat aktiivisesti Sopen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen yhdessä erilaisten järjestötoimijoiden kanssa. Alueen asukasyhdistys ja monikulttuurinen asukasraati ovat olleen mukana ideoimassa  mm. työpajatoimintaa. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat jalkautuneet Sammonlahteen ja toteuttaneet kyselyjä, joiden avulla on saatu huomioitua asukkaiden toiveita, ideoita ja tarpeita.

Oppimisympäristö LAB:in opiskelijoille LAB:in ohjaajat ja opiskelijat tuovat Soppeen osallistavia työpajoja, samoin Sampo ammattiopiston opiskelijat. Sopesta muodostuukin ”elämän” elävä oppimisympäristö sekä opiskelijoille että alueen asukkaille. 

Maksutonta, vapaata ja tilastoitua toimintaa: Toiminta on kaikille maksutonta ja osallistua voi myös nimettömänä. Toiminnasta tehdään tutkimusta opinnäytetöiden muodossa ja toimintaa tilastoidaan. 

Sopessa taustalla

Valmistele onnistumisen askelmerkit

Tilan ja toiminnan tarkoitus on mietitty: Mieti mikä on tilan ja toiminnan tarkoitus: miksi ja keitä varten tila on luotu? Tämän perusajatuksen päälle on hyvä rakentaa yhteiset pelisäännöt ja toimintasuunnitelma.

Vuosikello rytmittää toimintaa: Laadi vuosikello, johon tilan toiminta ja tapahtumat on aikataulutettu ja jossa tehtäville on luotu oma paikkansa. Tehtävät ja tapahtumat voivat vaihdella, mutta aikataulua on helppo muokata, kun sille on rakennettu jonkinlainen perusta.

Yhteiset säännöt eri toimijoiden kesken: Ohjaa ja neuvo tilan toimijoita. Sammonlahdessa tämä tarkoitti mm. opiskelijoiden ohjausta, kun he tuottivat tilaan erilaista sisältöä, esimerkiksi terveyskioskia.

Verkostot tuovat monipuolisuutta: Tee verkostotyötä. Jotta tilasta tulee elävä ja monien toimijoiden käytössä oleva, kiinnitä huomiota siihen, että eri toimijat tietävät paikan, sen säännöt, mahdollisuuden osallistua, tuntevat itsensä tervetulleiksi ja osaksi paikan toimijoita. 

Hallinnointi tavoitteellisesti: Tila ja sen tapahtumat eivät synny itsestään.  Tila vaatii tavoitteellista työtä sen eteen, että ihmiset löytävät sinne ja tilassa on hyvä ilmapiiri ja kiinnostavaa tekemistä.

Sopen mahdollistajat

ESR-hanke rahoittajana: Sopen toiminta on käynnistetty valtakunnallisen hankkeen osatoteutuksena ESR-hankerahoituksella. LAB-ammattikorkeakoulu on osoittanut hankkeen toimintaan kaksi lehtoria ja TKI-asiantuntijan. 

Verkostotyö: Tavoitteena on ollut alusta alkaen monialainen verkostotyö. Mukaan on saatu kuntatoimijoita, järjestötoimijoita, alueen aktiiviset asukasraadit ja seurakunnan oppilaitostyö. LAB-ammattikorkeakoulu on myös kiinnostunut toiminnan jatkamisesta hankkeen päätyttyä yhteistyössä muutaman järjestön kanssa.  

Oppilaitosyhteistyö: Yhteistyötä on myös tehty Sampo ammattiopiston ja Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Etelä-Karjalan osuuskaupan EeKoon Sammonlahden S-marketin kauppias ei peri vuokraa Sopen tilasta. 

LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat pystyvät tuottamaan Soppeen toimintaa osana omia opintojaan. Opiskelijoiden menetelmäosaaminen tuo Soppeen erilaisia ryhmätoimintoja eri pituisiksi ajoiksi. Tavoitteena on myös linkittää tulevia hankkeita Sopen toimintaa hyödyntämään.

Palvelumallin muotoiluun ovat eri vaiheissa osallistuneet: 

Pia Halonen, Anne Backman, Marja Turkki, Maina Seppälä.

Jaa sivu