Siirry sisällön alkuun

Seinäjoen palvelumalli

Laura Kivimäki, Kirsi Tammivaara, Piia Lampinen

Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:

  • Helsinki: Annalan huvila
  • Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
  • Seinäjoki: Kansalaiskampus
    (jatkossa Tammikampus)
  • Lapinjärvi: Perinnetalkoot

Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.

  1. Hyvinvoinnin tilan perustukset
  2. Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
  3. Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
  4. Hyvinvoinnin tila ympäristössään
  5. Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
  6. Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.

Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
 
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti  yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Seinäjoen kansalaisopiston uudet tilat avautuvat Seinäjoen Vanhalla lääninsairaalalla, Tammikampuksella, syksyllä 2020. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö luo puitteet yhdistää ympäristön ja toiminnan hyvinvointivaikutukset sekä tuoda alueen todellinen potentiaali esille mielen hyvinvoinnin lähteenä.

Tulevalle kansalaiskampukselle kehitetään kaikille avoimia Hyvinvoinnin tiloja huomioiden ihmisten tukeminen niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti. Vanhalle lääninsairaalalle voi tulevaisuudessa piipahtaa kahville yhteisöllisen keittiön äärelle tai nauttimaan konserteista, teatteriesityksistä ja luennoista, osallistua vapaaehtoiseksi, työkokeiluun tai harjoitteluun sekä opiskella kansalaisopiston laajassa kurssitarjonnassa.

Hankkeen aikana kehitetään yhdessä eri-ikäisten sekä eri yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlaisia avoimia ja yhteisöllisiä tiloja, lisätään ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä tarjotaan erilaisia hyvinvointia tukevia palveluita. Hankkeen aikana on kehitetty erilaisia vertaistoimintamalleja, Nuorten Starttia ja Etä-Starttia sekä harrastamiseen kannustavaa SYTY-korttia. Hankkeessa kehitteillä ovat mm. yhteisöllinen keittiö, SYTY-kortti, Nuorten Startti, erilaiset vertaistoimintamallit, vapaaehtoistyö sekä uudenlaiset hyvinvointia tukevat kurssit sekä toimintamallit.

Syty-kortti

Nuorten startti

Kuva: Seinäjoen palvelumalli. Tekijät Laura Kivimäri, Teppo Latvanen ja Kirsi Tammivaara. Kuvitus Tanja Kallio.

OHJAUKSELLISET PALVELUPOLUT SEINÄJOEN KANSALAISOPISTOSSA 

  • PERHEPOLKU (vanhemmaksi tulevat, ensimmäisen vauvan saaneet, lapsiperheet, ensari)
  • NUORISOPOLKU (harrastussetelit, koulujen kautta, oman harrastuksen löytäminen, yhteistyökumppanit, MINÄ ITSE – MATKA itsetuntemukseen)
  • KOKEILUPOLKU (ei tiedä, mitä haluaa, kevyt kokeilu, uskaltavat kursseille itse tai kaverin kanssa)
  • AKTIVOINTIPOLKU (passiiviset, syrjäytymisuhan alla, osana työvoimapoliittista toimintaa, tarvitsevat tukea ja kädestä pitäen saattamista)
  • KOKEMUSPOLKU (ikäihmisille – eläkkeelle jäävät)
  • OHJAUSPOLKU (Ohjataan toiseen organisaatioon, omasta talosta ei löydy sopivaa palvelua)
  • HARRASTUSPOLKU (Etsivät puhtaasti harrastusta)
  • KAIKKEA OHJAUSTA OHJAA AUTONOMIAN TUKEMINEN, DIALOGISUUS, VOIMAVARA- JA VAHVUUSLÄHTÖISYYS
  • MITÄ KAUTTA ERI POLUILLE OHJAUDUTAAN?

Palvelumallin muotoiluun ovat eri vaiheissa osallistuneet:

Laura Kivimäri, Teppo Latvanen,  Kirsi Tammivaara.

Jaa sivu